Toukokuu 2010
Kesä alkoi toukokuussa, olihan meillä hellejakso ja lämpimiä päiviä.
Tarton matka kuukauden puolessa välissä oli kiva kokemus joka tarjosi mahdollisuuden seurata kevään etenemistä eri tahdissa. Siellä Viron maaseudulla oli kevät edennyt ja viljavat pellot osin jo oraallakin. Haikarat hautoivat tulevaa sukupolvea hyvin pienelle pohjalle rakennetuissa pesissään, kottaraiset ja muut linnut etsivät luonasta puistikoista ja jopa korppikin oli uskaltautunut keskelle kaupunkia.
Siellä oli kukkia täydessä loistossaan kun kävelimme Yliopistollisessa puutarhassa kauniin aurinkoisen päivän helletunnit. Pieni siestakin eväitä nauttien ja ihmetellen luonnon kauneutta joka tarjoaa paljon koettavaa ja nähtävää kun kulkee avoimin silmin ja mielin.
Vierailumatka Seinäjoella, ystävän tapaaminen ja pienet iloittelut tanssien ja paikkoihin tutustuen tekivät taas ihan mielen iloiseksi, vaikka sade lannisti suurimman kesämielen. Viileitä päiviä ja vettä, siitä on nyt kokemuksia viime päiviltä. Pieni päivämatka Joensuuhun ja puoluekokukseen kuuntelemaan puheenvuoroja. Kyllä Ilkka Taipale on asiansa osaava ja taitava puhuja. Hän, käytännössäkin monia asioita kohdanneena osaa laskeutua tavallisen kansan tasolle ja puuttua epäkohtiin. Jos olis valtaa ja voimaa, mutta harvapa noitakin puheenvuoroja kuulee muualla kuin tämän tapaisissa tapahtumissa, Julkisuutta ei saa se joka valeissa jää hännille!
Yhä enemmän puhetta työväestön, eläkeläisen ja työttömän asemasta yhteiskunnassa, palkkojen ja palkkioiden maksut vievät ison osan tuloista jos jotain palvelua vielä osaa hakea ja pyytää. Terkkareissa peritään maksut katsomatta ´tulotasoa, mutta eiväthän siellä herrat jonotakaan vuoroaan lääkärille. Heillä on ilmaispalvelut hienoissa yksityisissä lääkärikeskuksissa joissa ei aina edes tarvita rahaa, työnantaja maksaa tai raha ei ratkaise. Toista se on eläkeläisen lääkäröinti ja suutarointi, aina tarvitaan rahaa.
Kun ja jos työväestö joskus oppisi ajattelemaan ettei ääniä hajottamalla saada aikaan suuria päätöksiä millään tasolla. Jos on monta puoluetta jakamassa kakkua, opittaisiinko jakamaan isompina paloina harvemmille, eli yksi työväkeä edustava puolue yhtenä rintamana ajamaan vähäosaisten asioita. Itselleni on sama mikä sen puolueen nimi on, kunhan asiat ovat sellaisia joihin voi yhtyä ja joiden puolesta antaa sen ainoan äänensä joka joskus on jopa tärkeä.
Herrat eivät aina tiedä millaisina muruina leipä on pienen pirtin pöytään kannettu. Kivestä isänikin sen otti ja voin sanoa että kovassa oli ja joskus jopa lujassa.
PS. Kun olen hukannut aikojen saatossa salasanat, on parempi keskittyä siihen jonka salasanan saa muutettua, kun vanhat sp osoitteetkin on muuttuneet, ja kirjautuminen ollut niiden kautta.
